Kuka Nomadi? Nomadi Who?

Wednesday, December 20, 2017

Celestun

Meridasta jatkettiin matkaa bussilla pikkuriikkiseen Celestunin kalastajakylään Meksikonlahden rannalla. Tarkoitus oli viettää siellä rentouttava viikonloppu biitsillä tekemättä mitään muuta kuin käydä veneretkellä flamingoja katsomassa. Hyvä juttu, sillä yhtään mitään muuta tekemistä Celestunissa ei totta vie olekaan. Rannalla oli vieri vieressä muutama kalaravintola (joista löytyi vaihtelevasti minulle kasvisruokaa) lounasta varten ja pääaukiolla pieni tori, josta kävimme ostamassa hedelmiä, mutta paljon muuta ei kylästä löytynytkään. Majatalomme oli ihan meren rannalla, mutta sijainti olikin paikan melkeinpä ainoa hyvä puoli. Majataloa pyöritti sangen iäkäs leidi, joka ei varmaan oikein jaksanut enää pitää paikkoja hyvässä kunnossa eikä kenties oikein nähnyt enää siivota kunnolla. Emme halunneet valittaa, kun säälitti, mutta toisaalta ei ollut kivaa kun huone vilisi muurahaisia emmekä olleet mitenkään varmoja, oliko edes lakanoita vaihdettu ennen tuloamme.
Meksikonlahden rantakaan ei ollut mitenkään Karibian puolen veroinen - vesi ei ollut läheskään yhtä kirkasta tai turkoosinväristä eikä hiekka yhtä valkoista. Ideana oli käydä täälläkin aamuisin juoksemassa paljain jaloin kuten Puerto Morelosissa, mutta siitä ei olisi tullut mitään - hienon hiekan sijaan täällä ranta oli ihan täynnä teräviä simpukankuorenpaloja joten paljain jaloin ei sinne ollut menemistä. Vietimme kuitenkin jonkin verran aikaa biitsillä, jossa oli ainakin hiljaista eikä rantatuoleista tai kaupustelijoista ollut tietoakaan. Kaunis se ranta ja näkymä terrassiltamme toki oli!

Ok, the view from our terrace wasn't all that bad...


Birds in the mangrove forest

From Merida we continued our journey to the tiny fishing village of Celestun on the shore of the Bay of Mexico. Our plan was to spend a relaxing weekend on the beach without doing anything else but a boat trip to see flamingoes and other birds. Good thing, as there is absolutely nothing else to do in Celestun. On the beach there are a few sea food restaurants side by side (with variable selection of vegetarian dishes available for me) for lunch and on the main square there was a little market place where we could buy some fruits, but that is pretty much all there is in the village. Our guest house was just on the beach, but the location was kind of the only good side of that establishment. It was ran by a rather elderly lady who probably couldn't really keep the place up anymore and maybe couldn't even see well enough to do proper cleaning. We didn't want to complain as we felt sorry for her, but on the other hand it was not really nice that our room was crawling with ants and we weren't even sure if the sheets had been changed before our arrival.  
The beach of the Bay of Mexico could not rival the Caribbean side - the water was nowhere near as clear or turquoise and the sand was not as white either. Our plan was to do bare-foot running on the beach (like in Puerto Morelos) but that didn't work out; instead of fine sand the beach was full of sharp pieces of shell so it was definitely a no-go for bare feet. We did spend some time relaxing on the beach which was at least nice and quiet with no sign of sales people or sun-chairs. It is an undeniably beautiful beach though!

Getting ready to go on the boat trip

How many birds can you spot in this picture?



Rannalta menevä parin tunnin veneretki oli todella hyvä kokemus. Veneen täyttämiseksi tarvitaan kahdeksan matkustajaa eikä meidän tarvinnut kauaa odotella, ennen kuin saatiin vene täyteen ja näin retki maksoi 200 pesoa per henkilö. Celestunissa on vuodenajasta riippuen joko kymmenittäin, sadoittain tai tuhansittain flamingoja. Me olimme siellä siinä mielessä huonoon aikaan, että niitä oli vain sadoittain, mutta ihan riittävästi meitä varten! Matkan varrelta näimme paljon muitakin lintuja, joista suurinta osaa en osaisi nimetä millään kielellä. Veneellä ajettiin myös mangrove-metsän läpi, jossa pysähdyttiin lyhyelle kävelymatkalle, jonka varrella näki lisää lintuja. Paluumatkalla veneen kuski ajoi vastatuuleen niin reippaasti, että pieni vene tömähteli aika epämiellyttävästi isohkoja aaltoja vasten. Siinä sai pitää kynsin hampain vähäisistä kamoistaan kiinni ja pitää suu visusti kiinni, ettei olisi jäänyt kieli hampaiden väliin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hieno retki, joka teki mielestäni Celestunista käymisen arvoisen paikan. Tämän voisi tosin tehdä päiväretkenä Meridastakin, mutta kun meillä kerran oli aikaa ihan tapettavaksi asti niin mikäs siellä oli hengaillessa parin päivän ajan. Sitten jatkettiin seuraavaan kolonialistisen arkkitehtuurin helmeen eli Campecheen!



At the mangrove forest


The boat trip, which leaves from the beach and takes a couple of hours, was a really good experience. It takes eight passengers to fill a boat and we didn't have to wait around for long before the required number of people signed up and this way the trip costs 200 pesos per person. Depending on the season, the area around Celestun will have dozens, hundreds or thousands of flamingoes. We were there not at the height of the season (which is spring) so we "only" saw hundreds of them! Along the way there were plenty of other birds too, most of which I couldn't name in any language. The trip took us through a mangrove forest where we did a short hike to see even more birds. On the way back the driver took us against the wind with such high speed that the small boat was bouncing rather unpleasantly against the largish waves. You had to hold of to your belongings as tightly as possible and make sure not to get your tongue trapped between your teeth! All in all it was anyway a great tour that alone made the visit to Celestun worthwhile. You could have done that from Merida as a day trip though, but since we had time to kill, Celestun was a fine place to kick back and relax for a few days. Next we were heading to another jewel of colonial architecture, Campeche!





No comments:

Post a Comment